Omistajan aktivismi: uhka vai kumppanuus?

Järjestimme Waselius Asianajotoimiston kanssa syyskuun lopulla aamiaistilaisuuden, jonka aiheina olivat aktivismi ja aktiivinen omistajuus. Aktivistisijoittajalla tarkoitetaan sijoittajaa, joka pyrkii vaikuttamaan omistamansa yhtiön päätöksiin, strategiaan tai johtamiseen esimerkiksi yhtiökokouksessa, vuoropuhelulla tai julkisella painostuksella. Teemana aktiivinen omistajuus jakaa mielipiteitä, sillä se herättää mielikuvia julkisista kampanjoista, kovista vaatimuksista ja vastakkainasettelusta. Tutkimukset kertovat kuitenkin toisenlaista tarinaa: aktivistikampanjat johtavat keskimäärin merkittävään osakekurssin nousuun kohdeyhtiössä.

Tilaisuuden vilkkaan paneelikeskustelun juonsi Rud Pedersenin johtaja ja osakas Johanna Henttonen, ja paneeliin osallistuivat aktivistisijoittajat Johanna Pynnä Accendo Capitalista ja Niko Pakalén Cevian Capitalista sekä sijoittajasuhdejohtaja Juha Rouhiainen Metso Oyj:sta.

Mitä keskustelusta jäi käteen?

1. Pohjoismainen aktivismi perustuu yhteistyöhön

Johanna Pynnä totesi paneelissa, että pohjoismainen aktivismi on usein vuorovaikutteista ja yhteistyöhakuista. Tämä johtuu siitä, että aktivistisijoittajalla on pääsääntöisesti hallituspaikka sekä usein myös nimitysvaliokunnan jäsenyys. Yhdysvalloissa tällaista mahdollisuutta aktivistisijoittajalle ei ole, jolloin aktivismi muuttuu aggressiiviseksi vaikuttamiseksi. Myös Niko Pakalénin mukaan muun muassa niin sanotut white paperit, eli aktivistin kirjalliset kehityssuunnitelmaraportit, proxyt eli valtakirjaäänestykset yhtiökokouksissa tai jopa valtakirjataistelut, joissa aktivistisijoittaja kerää muilta osakkeenomistajilta vahvistuksen viedäkseen ehdotuksensa läpi yhtiökokouksessa, ovat Yhdysvalloissa yleisempiä kuin Pohjoismaissa.

2. Aktivistisijoittajien valintoihin vaikuttaa moni asia

Pakalénin mukaan Cevianin portfolioyhtiöt valitaan sen pitkäikäisen, 30 vuoden sijoitusstrategian mukaisesti. He väistävät yhtiöt, joissa he näkevät selvät katastrofin merkit, mikä merkitsee, ettei aktivistisijoittajan mukaantulo yhtiöön tarkoita pelastusoperaatiota. Pakalén viittasi potentiaalisen kohdeyhtiön olevan sellainen, jossa nähdään selkeä kasvupolku sekä potentiaalia noin viiden vuoden päähän.

Vahva hallinto, erityisesti yhtiön hallitus ja ylin johto, sekä yhtiön tilanteeseen sopiva organisaatiorakenne ja palkitsemisjärjestelmä ovat ensimmäisiä asioita, joihin aktivistisijoittaja Cevian tarttuu, sillä ilman toimivaa hallintoa aktivistisijoittajan kehityssuunnitelma jää vain kauniiksi haaveeksi paperille. Merkittäviä kehitysharppauksia portfolioyhtiöissä on otettu erityisesti operatiivista toimintaa ja yhtiön rakennetta parantamalla. Cevianin nykyisen, vuonna 2006 lanseeratun, rahaston vuotuinen tuotto kulujen jälkeen on ollut lähes kaksinkertainen markkinatuottoon verrattuna, josta voi päätellä, että aktivistisijoittajan panos sen yhtiöiden kehittämiseksi on ollut tuloksellista.

3. Aktiivinen omistaja luo arvoa myös pienyhtiöille

Johanna Pynnän mukaan Small Cap -yrityksiin keskittyvä Accendo Capital tähtää 10–30 prosentin omistusosuuteen, jonka myötä heidän vaikutusvaltansa on suurempi kuin aktivistisijoittajalla keskimäärin suurissa pörssiyhtiöissä. Accendo omistaa peliyhtiö Remedy Entertainment Oyj:stä 13,66 prosenttia ja on yhtiön toiseksi suurin omistaja. Pynnä avasi, että yrittäjämäisellä otteella he toimivat aktivisteina läheisessä yhteistyössä johdon kanssa ratkoen perinteisiä yrityselämän haasteita tarjoten samalla ylätason näkökulman kiireisen johdon arkeen. Vuoden 2008 perustamisesta seuraavien 15 vuoden aikana Accendon portfolioyhtiöistä koostuvan rahaston vuotuinen tuotto kulujen jälkeen on ollut yli 15 prosenttia.

SSH Communications Oyj:ssä Accendolla on 20,8 prosentin omistusosuus, ja se on myös yhtiön toiseksi suurin omistaja. Pynnä kertoi konkreettisesta ja haastavasta aktivistisijoittajan päätöstilanteesta, jossa entinen toimitusjohtaja tunnistettiin kasvun hidasteeksi. Ristiriitaisesta tilanteesta huolimatta hän Accendon tukemana päätti siirtää yhtiön asian osaavan aktivistisijoittajan käsiin.

4. Aktivistisijoittajan ja sijoittajasuhteiden aktiivinen dialogi on tärkeää

Metson sijoittajasuhdejohtaja Juha Rouhiainen kertoi kohdanneensa tilanteita, joissa aktivistisijoittaja on haastanut yhtiön sijoittajatarinan aukkoja. Etenkin epävakaassa markkinaympäristössä kestävän ja kirkkaan sijoittajatarinan merkitys korostuu entisestään.

Koska sijoittajasuhteet toimivat pääomamarkkinoiden ja yhtiön välimaastossa, heidän tulee olla avoimia myös aktivistisijoittajan asettamille haastaville kysymyksille. Sijoittajasuhteet eivät Rouhiaisen mukaan olekaan vain viestintää, vaan suurin osa ajasta kuluu vastavuoroiseen suhdetyöhön.

Strategisen ja operatiivisen parantamisen ansiosta Metson markkina-arvo on kasvanut Rouhiaisen Metso-uran aikana neljästä miljardista noin 14 miljardiin euroon. Aktivismi hyödyttää siten myös Helsingin Pörssin Large Cap -pörssiyhtiöitä. Cevianin omistusosuus Metsosta on 7,8 prosenttia ja he ovat yhtiön toiseksi suurin omistaja.

Mitä tapahtuu tulevaisuudessa?

Mikä on ESG:n eli yritysvastuun jälkeen seuraava aktivismin aalto? Metson sijoittajasuhteissa sijoittajakyselyt koskivat pitkään ainoastaan ESG:tä, mutta ne ovat sittemmin nopeasti muuttuneet koskemaan myös tekoälyä. Aktivistisijoittajien näkökulmasta todettiin markkinatrendien muuttuvan nopeasti ja pääomamarkkinoiden elävän niiden mukana, minkä vuoksi yhtiöissä on elintärkeää pysyä liikkeessä jähmettymisen sijaan. Rohkeus tuntemattomien, vaikeasti hahmotettavien ilmiöiden edessä on vahvuus, joka luo arvoa yhtiöissä myös tulevaisuudessa.

Paneelikeskustelu herätti ajatuksen, että sijoittajasuhteet voidaankin nähdä laajempana kokonaisuutena kuin vain yhtiön johdon ja yksityis- tai instituutio-osakkeenomistajien välisenä dialogina. Dialogia tuleekin vahvistaa myös tahojen kanssa, jotka toimivat yhtiön aktiivisina kehittäjinä, kuten aktivistisijoittajien kanssa. Yhteistyö aktivistisijoittajan kanssa avaa parhaimillaan näkökulmia, jotka tuovat uuden ja raikkaan otteen sijoittajatarinan kehittämiseen ja sijoittajien kesken käytäviin keskusteluihin. Rohkeus dialogiin on myös Rud Pedersenin sijoittajasuhde- ja talousviestinnän palvelujen ytimessä.

Kirjoittaja Katariina Kataja on Rud Pedersenillä johtava konsultti ja IR-palveluliiketoiminnan vetäjä. Hänellä on kahdentoista vuoden kokemus sijoittajasuhteista ja talousviestinnästä suomalaisista pörssilistatuista yhtiöistä eri kokoluokissa.